tiistai 12. heinäkuuta 2011

Kulttuuriagentit Carlo ja Carmen Savonlinnassa

Kulttuuriagentti on taiteesta kiinnostunut kulttuurielämysten ahmija, jota kiehtovat myös paikalliset tavat ja perinteet. Viihtyy sekä smokissa että simmareissa, eikä häkelly kieroimmistakaan savolaisista sutkautuksista.
Kulttuuriagentit Carlo ja Carmen vierailevat Savonlinnan seudulla 11.-13.7.2011.


"Kuka tää Sirkka Makkonen on?" "Googlen mukaan joku torikahvilan pitäjä.. Näköjään tän torikahvilan pitäjä jossa me just istutaan." "Aijaa, oli muuten ystävällistä palvelua."


Klonk klonk klonk klonk klonk klonk klonk klonk Järvi! Klonk klonk klonk


Agentti piiloutuu Retretissä kyltin taakse. Kiitämme Nuutisen panoraamatilakuvia, Pirilän valokuvainstallaatiota..


...kattavaa Ankkalinnanäyttelyä ja Tove Janssonin vanhoja muumikuvituksia. Painajaisnäyttely luolastossa enkeliruumiineen oli ehkä turhankin synkkä. Taiteilijakartanossa oli kauniita astioita ja hyviä mansikoita!


Punkaharjulla kaksi pässiä kohtasivat toisensa. Moitimme puutteellista kyltitystä jalankulkijoille Retretistä laivarantaan: kyltit olivat vasta strategisen risteyksen jälkeen ja ohjasivat pitkin autotietä oikotien sijaan. Myös juna-asemalla sai hetken arpoa oikeaa suuntaa, iso infotaulu olisi bueno.


S/S Heinävesi: kehumme loistavaa ruokaa, etenkin omenapiirakkaa, sekä tunnelmallista ympäristöä ja Manun kuvia seinällä. Moitimme kasvisruokavaihtoehtojen puutetta.


Jäävuoria näkyvissä! Vieläkö Titanic on muodissa?


Höyrylaivamatka päättyi Savonlinnan keskustaan opastukseen, joka illa oopperan hengessä kuului suomen ja englannin lisäksi myös italiaksi. Höyrylaivassa olisi myös voinut yöpyä - wau!


Panimoravintola Huvilassa saimme kuulla pienpanimon arkipäivästä ja maistella hanaoluita. Suosittelemme erityisesti panimon omaa IPAa sekä suklaista portteria. Kuulema näitä saattaa päästä maistelemaan Helsingissä tulevilla pienpanimofestareilla - jos niitä on vielä jäljellä!


Ravintolamenusta suosikiksemme nousi karitsapääruoka, joka sekä näytti että maistui hyvältä. Lisäpisteet kotimaisuudesta. Oopperan loppu näkyi terassilla pienoisena asiakasryntäyksenä.

Öinen näkymä Huvilan laiturilta.


Muikut syöksyivät suuhun ensimmäistä kertaa hotelliaamupalalla! Omnomnom


Oopperapäivän avauksessa laulaja luritteli Syyslaulun. Sopi hyvin päivän säähän. Ikävä kyllä.


Sateen uhasta huolimatta piknik rantakalliolla. Kasinosta oli laitettu maukkaat korit mukaan.


Noheva agenttivihje: englanninkielisellä Olavinlinnan kierroksella pääsee suomalaisen jättilössin sijaan mukavaan pienryhmään. Vielä nohevammat puhuisivat saksaa ja saisivat privaattikierroksen!

"Next up: around two hundred medieval steps. If you don't feel like climbing, you can stay downstairs." Suosittelemme kiipeämistä ja näkymistä nauttimista. Carmen ei suosittele korkokenkiä.


"The closet is part of the castle's sanitary system and as such, quite well ventilated."


Saimaan saaressa pikkuinen norppa.. Tarkalleen ottaen Riihisaaressa. Mielenkiintoisinta paikan päällä oli tervalotjien historiapläjäys. Perämoottoreista kiinnostuneille oma osasto (valokuvaus kielletty).


Sade yllätti retkeilijät. Kaatosateesta huolimatta (tai ehkä juuri sen takia?) rannassa polski uimareita.


Oopperaesittely taustoitti oopperan ja säveltäjän historiaa sekä sisälsi katsauksen illan tähtiin. Kuka on nouseva kyky, kuka jo vanha tekijä? Entä onko naispääosan esittäjä sukua itse säveltäjälle?


Kävymatkalla linnaan taivas repesi ja pääsimme yllättäen kokemaan todellista läheisyydentuntua muiden oopperavieraiden kanssa, kun pienen lipunmyyntikatoksen alle ahtautui kymmenen henkeä ja yksi märkä koira. Kuulumiset tuli vaihdettua.


Jännitys tiivistyy katsomon täyttyessä. Lohengrinin musiikki kaikui upeasti linnanpihan seinistä, erityisesti Elsan roolisuoritus oli upea. Puvustus oli tuotu lähemmäs nykyaikaa tunteita herättävällä tavalla; joutsenten räjähdevyöt myös hämmensivät.


Oopperaelämyksen jälkeen vuorossa ruokaelämys Hilpeässä Munkissa. Upeat näkymät terassilta linnaan päin - tänne kannattaa tulla aurinkoisena päivänä terassille!


Ruoka oli maittavaa ja hyvin keskiaikaista. Parhaat palat olivat kuvan riistamakkarat sekä "salaisella reseptillä valmistetut" savumuikut. Erityiskiitos sujuvasta ja tomerasta palvelusta, joka toi hymyn huulille.


Aamulla aurinko paistoi taas sisään hotelli Seurahuoneen huoneeseen. Siispä kaupunkia kiertämään ennen lähtöä.


Fuji-vuori Saimaan rannalla. Kaupunkierroksella kannattaa pitää silmät auki yllättävien näkymien varalta.


Auttaisitko sie? Paikallistietäjää ei etsinnästä huolimatta löytynyt, joten hakemuksia otettaneen vielä vastaan!


Aika palata arkeen. Hei hei Savonlinna, kiitos hauskasta lomasta ja nähdään pian uudestaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti