On kesäilta. Aurinko on laskemassa mailleen järven takana näkyvän metsän taakse jättäen kirkkaan keltaisen vanan veden pintaan. Olen onnistunut saamaan paikalliselta yrittäjältä vuokramokin, jossa tavoitteeni on nauttia luonnon rauhasta ja sen puhtaudesta. Tällaista hiljaisuutta, jonka rikkoo vain pesänrakennuspuuhissa olevien kevätlintujen laulu ja vaimeneva aaltojen liplatus, kokee vain harvoin.
Olen onnekas. Rantaan veneellä palaava paikallinen kalastaja antaa minulle juuri verkosta päästeltyjä muikkuja. Perattuani kalat, päätän keittää illan hämyssä perinteisen paikallisen rantakalan. Laitan ”kalapotin” kepin nokkaan nuotion yläpuolelle, vesi ja muikut pottiin ja odottelemaan kalakeiton valmistumista. On suuri nautinto syödä rantakalaa hämärtyvässä illassa.
Lopuksi kömmin lämmittämääni saunaan ja sen jälkeen väsyneenä, mutta onnekkaana peitteiden alle. Yöllä näen jo etukäteen unta seuraavien päivien kulttuuriin liittyvistä tapahtumista, joita matkasuunnitelmiini sisältyy Savonlinnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti